Uutispäivä-Demari julkaisi 23.11.2011 uutistoimisto UP:n jutun otsikolla" EKL: Harhaanjohtavia laskelmia eläkkeistä". Uutisessa kerrotaan, kuinka Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellstenin mielestä Eläketurvakeskuksen julkistamat laskelmat eläkkeiden reaaliarvon kehittymisestä antavat harhaanjohtavan kuvan eläkeläisten toimeentulon kehittymisestä.
Hellsten kritisoi tutkimustapaa ja vaatii, että "reaaliarvon nousu pitäisi laskea koko tuon ajan eläkkeellä olleen saamasta eläkkeestä." Vielä hän toteaa, että "Tuo luku jää selvästi jälkeen maamme palkansaajien ansiokehityksestä."
Ottamatta tässä yhteydessä kantaa maamme eri väestöryhmien välisiin tulokehityseroihin, on syytä todeta, että kritiikki Eläketurvakeskuksen tutkimusta kohtaan on varsin leimaava ja ylimalkainen.
Eläkkeet ja eläkkeensaajien toimeentulo 2000-2010 -tutkimusraportti koostuu kuudesta eri tutkimuskokonaisuudesta ja yhdestä päätelmäosiosta. Eläkeläisten toimeentuloa on käsitelty todella monipuolisesti ja eri näkökulmista.
Kirjasesta löytyy myös Hellstenin vaatimaa seurantaa(sivu 76) koskien vvuosien 2000 ja 2010 välisen ajan eläkkeellään olleiden henkilöiden tulojen kehitystä. . Tämä tutkimusnäkökulma tulee hyvin esille myös Mikko Kauton tutkimusta esittelevässä diasarjassa sivulla 9.
Olisi kuitenkin ollut perin surullista, jos ETK:n tutkimus olisi ollut vain tuo yksi sivu. Silloin olisi vaille tarkastelua jäänyt koko eläkeläisväestön tulokehitys. Nimittäin niitä, jotka olivat eläkkeellä vuonna 2000 ja ovat yhä 2010 on kuitenkin rajallinen määrä eläkeläisistämme ja myös muiden eläkeläisten toimeentulosta on syytä olla kiinnostunut, vai mitä?
Kun Hellstenkin kritiikissään rinnastaa eläkeläisten tulokehityksen palkansaajien ensiokehitykseen, unohtuu, ettei palkansaajienkaan kohdalla seurata sen porukan ansioita, jotka olivat töissä vuonna 2000 ja olivat yhä 2010, vaan tutkimus on aina poikkileikkaus sen hetkisestä tilanteesta, tässä tapauksessa kahdesta tilanteesta. Välillä on tullut väkeä sadoin tuhansin ja vähintään saman verran on poistunut.
Työmarkkinamiehet muistavat vanhan jutun siitä, että keskiansiot tehtaassa nousivat laakista, kun siivoojat ulkoistettiin. Jäljelle jääneiden keskiansio nousi ilman että kenenkään palkkoja oli nostettu.
Työmarkkinoille on tullut entistä koulutetumpaa väkeä, mikä viittaisi ansiotason nousuun, toisaalta työpaikat ovat siirtyneet teollisuudesta palvelupuolelle, jossa ansiotaso taas saattaa olla joskus alempi. Tiedäpä näistä!
Tätä virtaumaa esiintyy eläkeläistenkin keskuudessa ja sen Matti Hellsten tuokin hyvin esille kuvatessaan syitä eläkkeiden keskimääräiseen nousuun. Uudet eläkkeet ovat entistä suurempia ja kuolleiden joukossa on paljon pieneläkeläisiä.
Kai tämä keskimääräisen eläkkeen huomattava nousu on sentään syytä tunnustaa? Vaikkakaan se ei tuntuisi pidempään eläkkeellä olevan arjessa, lämmittää se ainakin viime vuosina ja näinä aikoina eläkkeelle jäävän tilannetta pitkäksi aikaa eteenkin päin.
ETK:n tutkimusraportissa oli tuotu esille yksi selkeä epäkohta, johon eläkeläisjärjestöjenkin soisi puuttuvan. Päinvastoin kuin muilla eläkeläisillä, työkyvyttömyyseläkeläisillä oli suhteellinen ostovoima heikentynyt selvästi. Eikö tässä olisi aineista yhteiseen pohdintaan, jonka pitäisi varmaankin alkaa siitä, miten yhdessä torjumme kansalaisia joutumasta työkyvyttömyyseläkkeelle?
Eläkeläisten edunvalvontatyötä saattaisi edistää tietty myötäotteisuus ja tarttuminen tällaisiin selkeisiin tutkimuksellisiin näyttöihin. Tutkimusten tulosten kiistäminen tuskin vie asioita eteenpäin yhtä tehokkaasti.
Eläketurvakeskuksen tutkimusraportti "Eläkkeet ja eläkkeensaajien toimeentulo 2000-2010" on monipuolinen tutkimuskokonaisuus, jonka soisi kuluvan myös monen eläkeläisaktiivin käsissä. Siksi sen leimaaminen "harhaanjohtaviksi laskelmiksi" ansaitsee tulla valituksi Viikon vikatikiksi.
Parahin Markku Jääskeläinen!
VastaaPoistaOn hienoa, että puolustat urheasti ETK:n tutkimustoimintaa. En kyllä tiedä miksi sitä teet mutta on se varmaan aina paikallaan. Olen samaa mieltä siitä, että ETK tekee hyvää ja erittäin tarpeellista työtä eläkepolitiikan päätöksentekoa varten.
Olen kuullut, että jotkut aloittavat sanomalehtien luvun takasivujen sarjakuvista. Se on varmaan mukava tapa. Tiedotteisiin sellainen tapa ei kuitenkaan välttämättä ole kovin järkevä. Niiden lukeminen kannattaisi ehkä aloittaa vaikkapa otsikosta.
Jos olisit näin tehnyt, olisit varmaankin havainnut, että en sinänsä arvostele ETK:n tutkimusta ja sen tuloksia vaan sitä, miten sen tuloksista on kerrottu. Olen edelleen sitä mieltä, että uutisointi oli tarkoitushakuista ja antoi ainakin asiaa tuntemattomille väärän kuvan todellisesta tilanteesta. On todellä hieno asia, että tästä eteenpäin alkavat eläkkeet ovat keskimäärin suuempia kuin ennen vanhaan alkaneet eläkkeet. Vaikka iloitsemmekin toisten onnesta, ei se kuitenkaan paljon lämmitä, jos itsellä on pieni eläke.
Työkyvyttömyyseläkeellä olevien kohtalo on keskimäärin varsin ankea. Se on huomattu myös EKL:ssä. Jos vaivaudut selvittämään, on EKL jo puuttunut ongelmaan.Tämän puuttumisen seurauksena yksi paha epäkohta on tullut korjatuksi.
Mitä tulee kriittiseen suhteutumiseen joihinkin asioihin noin yleisesti, en ole ymmärtänyt, että se on suuri synti eläkemaailmassa. Muissa yhteyksissä kritiikkiä on jopa pidetty hyvänä asiana.
Ystävällisesti
Matti Hellsten
EKL:n puheenjohtaja
PS
Entisenä työmarkkinamiehenä tiedän, että haluttaessa selvittää todellista palkkakehitystä, käytettiin ns. identtisiä ryhmiä. Sen tuloksia ei vaikkapa siivoojien ulkoistaminen vääristänyt. Se voisi olla harkinnan arvoinen asia myös eläkkeiden kehitystä tutkittaessa. Mutta vain siinä tapauksessa, että haluttaisiin todella tietää millaista eläkkeellä olevien eläkkeiden kehitys on ollut.
Sama
Kiitos kommentista!
VastaaPoistaEläkkeensaajien Keskusliitto EKL tekee hyvää työtä eläkkeensaajien aseman parantamiseksi ja entinen työmarkkinamies on varmasti paras mahdollinen tausta johtaa tuota työtä.
Blogissani kommentoin lehdissä olevia juttuja, en kritisoi organisaatioita enkä etenkään henkilöitä. Tämä postaukseni perustui Uutispäivä-Demarin julkaisemaan uutiseen, jonka oli laatinut UP-uutispalvelu.
Eläkkeiden myönteinen kehitys 2000 -luvulla, jonka yllä selostettu tutkimus tuo hyvin esille perustuu pääosin vuoden 2005 työeläkeuudistukseen. Siinähän sovittiin palkkakertoimesta, joka korotti alkavia eläkkeitä. Tietenkin myös se, että osa jatkaa yli 63 -vuotiaana uudella superkarttumalla nostaa eläkkeiden keskiarvoa.
Iloitkaamme tästä ja tehkäämme työtä entistäkin paremman eläketurvan puolesta.
Antoisaa adventtiaikaa!
Markku J Jääskeläinen