Ei puhallus vaan pelastus

Pitkään valmisteltu työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännöksiä koskeva uudistus on saanut aikaan kesksutelua. Runsas viikko sitten YLEn ajankohtaislähetyksissä ja uutisissa oli asiaa monipuolisesti ja useiden eri asiantuntijoiden toimesta valottama kokonaisuus. Luulin, että se auttoi kansalaisia pääsemään jyvälle sen suhteen, mitä uudistuksella tavoitellaan.

Osalle tuo uutinen jäi kuitenkin näkemättä tai ymmärtämättä. Kouvolan Sanomissa julkaistiin 23.12.2011 klo 4.00 Jouni Lehtosen kirjoitus "Suuri eläkevarojen puhallus tekeillä". Hän kirjoittaa muun muassa:
"Taas on julkisuudessa näkynyt, että eläkeyhtiöille valmistellaan valtuuksia ”tuottavampaan sijoitustoimintaan. Se tarkoitta tietoista riskien kasvattamista.Viimeksi, kun nuo oikeudet annettiin, nämä neropatit saivat kaikki riskit realisoiduksi noin puolessa vuodessa. Silloin aiheutettiin kymmenien miljardien tappiot mm. hedge-rahastoista."

 Kirjoittaja on ymmärtänyt varsin monet asiat väärin. Ensinnäkin vakavaraisuusuudistus toteutetaan juuri siksi, että työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnasta ja vakavaraisuudesta säädetään niin, että se antaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen, tuottavaan ja turvaavaan sijoitustoimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö, joka kantaa vastuun lainsäädännön valmistelusta, pitää taatusti huolta siitä, ettei ohjia päästetä liian löysälle.

Viittaus viimekertaan liittynee vuoteen 2008, jolloin maailmanlaajuisesti koettiin huonoin sijoitusvuosi sitten 1930 -luvun. Tuolloin oli välttämätöntä säätää nopeasti väliaikaisista säännöistä, jottei olisi tapahtunut suurempaa vahinkoa. Varotoimi auttoikin, sillä vaikka menetykset olivat vuonna 2008 peräti 18 miljardia euroa, vuosien 2009 ja 2010 hyvät tuotot kompensoivat ne.Vuoteen 2011 tultiin tilanteessa, jossa eläkevarat olivat kaikkien aikojen suurimmat, 138,2 miljardia euroa.

Väite kymmenien miljardien tappioista mm hedge-rahastoilla on täyttä puppua. Työeläkeala ei edes omista niin paljoa hedge-sijoituksia. Ylläolevasta grafiikasta käy ilmi, että suurimmillaan hedge-rahastosijoitukset ovat olleet 6,4 miljardia euroa, nyt syyskuun lopulla 5,2 miljardia €.

Toisekseen hedgerahastot tuottivat viime kriisissä varsin vähän tappioita esimerkiksi verrattuna pörssinoteerattuihin osakkeisiin. Viime mainitut taas tuottivat paremmin nousun vuosina 2009 ja 2010. Työeläkeyhtiöiden sijoitusstrategiat poikkeavat todella paljon toisistaan muun muassa johdannaisten käytön osalta. Mitään yhtenäistä linjaa ei ole ja hyvä niin. Munat eivät ole samassa korissa.

Kirjoittaja jatkaa: "Nyt olisi päin vastoin valvontaa tiukennettava eikä löysättävä. Pääpaino on nyt oltava turvaavassa sijoitusajattelussa. Eläkevarojen uutta ”suurta puhallusta” ei saa päästää toistumaan, kun edellisen seurauksista on tuskin selviydytty kuiville. Viimeksi vastuulliset henkilöt ja instanssit päästettiin pelkillä selittelyillä, virheet painettiin villaisella, kritiikki vaiettiin kuoliaaksi."

Todellisuudessa työeläkevarojen ja niiden sijoittamisen valvontaa on jo kiristetty koko maailmassa, myös Euroopassa. Finanssivalvonta ja eurooppalaiset valvontaviranomaiset pitävät taatusti huolta, että pysymme kaidalla tiellä. Pelkällä valvonnalla ei kuitenkaan tulevaisuuden eläkkeitä pystytä maksamaan. Tarvitaan myös ammattitaitoista ja hyvin säädeltyä sijoitustoimintaa.

On vähän vaikea ymmärtää kirjoittajan mainintaa "vastuullisten henkilöistä ja instansseista". Suomen päättäjät ja päätösten toteuttajat, myös työeläkejärjestelmä, selvisivät viime kriisistä olosuhteisiin nähden hyvin. Oli käsittämättömän hienoa, miten nopeasti työmarkkinaosapuolet, hallitus ja eduskunta asioihin reagoivat. Joku saattaisi olla siitä vaikka ylpeä.

Vaikka joulumieli valtaa jo alaa, joudun nostamaan tämän kirjoituksen Viikon vikatikiksi, ettei vaan kukaan luulisi, että maamme lainsäätäjä olisi heittäytymässä kevytmieliseksi työeläkevarojemme suhteen. Sitä pelkoa ei ole. Kansakuntamme kollektiivinen muisti pelaa!