Katsottaiskos kokonaisuutta?

Esko A.Repo kirjoittaa Helsingin Sanomien Mielipidepalstalla 23.1.2012 otsikolla "Eläkeläisten syrjinnän on loputtava". Aluksi hän kertoo, kuina "Suomen eläkejärjestelmä luotiin 1960 -luvulla. Se sai koko kansan hyväksynnän, koska näin taattiin eläkeläisille työssä olevien kanssa tasa-arvoiset elämisen mahdollisuudet."

Kirjoittaja kuten muutkin eläkejärjestelmän historiaan vetoavat unohtavat tietoisesti, että eläkejärjestelmän alkuvuosina eläkemaksut olivat aivan alimitoitettuja, eläkkeiden karttumat nykyistä pienemmät ja tavoitetaso vain 40 prosenttia eläkepalkasta. Vasta vuonna 1975 karttumia korotettiin ja eläkkeiden tavoitetaso nostettiin takautuvasti 60 prosenttiin eläkepalkasta. Vuonna 2005 uudistunut järjestelmä tekee mahdolliseksi ylittää tuonkin tason.

Jokainen eläkkeiden kehitystä seurannut on voinut havaita, että alkavien eläkkeiden keskieläkkeet ovat nousseet vuosi vuodelta. Tämä ei olisi mahdollista ilman eläkkeiden karttumissa ja niin sanotussa palkkakertoimessa tehtyjä muutoksia.Viime mainittu nostaa nuoruusaikojen ansioiden vaikutusta eläkkeisiin aikaisempaa anteliaammin.

Yhtä lailla kuin karttumia ja tavoitetasoa on muokattu eläke-etuisuuksia. On jopa luotu ja lakkautettu kokonaisia eläkelajeja, koten yksilöllinen varhaiseläke tai työttömyyseläke. Yhtä lailla on muutettu indeksiä koskevia määräyksiä. Vain tämä tunnutaan muistettavan.

Olisiko siis jotenkin mukavampi, että toimittaisiin alkuperäisten säännösten mukaisesti? Olisiko parempi, jos eläkkeet yhä olisivat maksimissaan 40 prosenttia ja indeksinä ansiotasoindeksi? Ainakin käteen tulevia euroja olisi vähemmän.

Eläkejärjestelmän kehittäminen on kokonaisuus. Eri osa-alueita kehittämällä pyritään luomaan kullekin aikakaudelle parhaiten sopiva malli. Joskus kokonaisuutta parannettaessa joku osa-alue kärsiin. Rusinoita ei voi poimia tästäkään pullasta.

Oma aiheensa olisi varmaan kirjoituksen lopussa esitetty väite siitä, että "viime aikoina on alettu vaatia työeläkemaksujen korottamista siinä pelossa, että eläkevarannon kasvu saattaa hidastua." Väite on täyttä puppua. Maksuja saatetaan joutua korottamaan siksi, että eläkemenot kasvavat tulevina vuosina suurten ikäluokkien päästessä eläkkeelle ja eläkkeellä olevien eläessä ennusteita pidempään.

Viikon vikatikiksi tämä mielipidekirjoitus päätyy siksi, että se antaa virheellisen ja yksipuolisen kuvan eläkkeiden kehityksestä ja eläkeläisten kohtelusta.

Indeksikysymyksiä tarkastellaan näköjään myös TELAmies tien päällä -blogissa.